Paula ja Outi Haverinen: MATKAKERTOMUS SOLOVETSKISTA
6.2.2016
 Saavuimme Venäjän Kemiin viiden aikoihin, jossa pääsimme majoittumaan Prichal – hotelliin.(Kuva:Paula Haverinen)  Opas esitteli meille luostaria kahden tunnin ajan, jonka jälkeen pääsimme lounaalle ravintolaan.(Kuva:Paula Haverinen)  Luostari(Kuva:Paula Haverinen)  Luostarin tykistöä(Kuva:Paula Haverinen)  Sekirnajanvuori ja opas(Kuva:Paula Haverinen)  Sekirnajavuoren skiitta(Kuva:Paula Haverinen)  Saarella näimme myös vuohia, jotka olivat sateensuojassa auton alla.(Kuva:Paula Haverinen) |
Paula ja Outi Haverinen kirjoittivat heinä-elokuun taitteessa 2015 tehdystä Solovetskin matkakokemuksestaan tarinan. Matkan tunnelmat valottuvat kertomuksessa kivasti myös kuvien kautta. Matkailu- sehän avartaa maailmaa. HAVERISTEN SUKUSEURAN SOLOVETSKIN MATKA 31.7.–2.8.2015 Perjantai 31.7.2015 Aamulla kello kuuden aikaan lähdimme kohti määränpäätä Kuhmon linja-autoasemalta. Kaikki matkalaiset eivät kuitenkaan lähteneet matkaan heti Kuhmosta, vaan osa oli meitä vastassa Vartiuksen rajanylityspaikalla seitsemän aikoihin saavuttuamme sinne. Raja-asema oli vasta auennut, joten pääsimme rajan yli nopeasti ongelmitta. Noin puoli yhdeksän aikaan saavuimme Kostamukseen, jossa pysähdyimme eväsostoksille kauppaan. Sen jälkeen jatkoimme matkaa kohti Venäjän Kemiä, jonne ajoimme Lietmajärven, Tiiksan ja Rukajärven kautta. Rukajärvellä teimme pienen mutkan ajamalla kylän kautta. Istumalihakset olivat melko kovilla bussin takaosassa istuneilla tien huonontuessa, mutta pääsimme kuitenkin lepyttämään niitä Murmanskin valtatien varrella sijaitsevalla huoltoasemalla. Saavuimme Venäjän Kemiin viiden aikoihin, jossa pääsimme majoittumaan Prichal – hotelliin. Ruokailemaan pääsimme kahdeksan maissa. (Oli muuten ensimmäinen ateria sinä päivänä, joten nälkä oli kiljuva!) Ruoaksi saimme kalapihvejä lisukkeineen ja jälkkäriksi oli rahkapullia. Iltasella kävimme Kemin ainoassa elintarvikepuodissa, joka vastasi kooltaan pientä kioskia. Sittenpä olikin jo aika mennä yöpuulle, koska seuraavana aamuna olisi aikainen lähtö Solovetskin saarelle.
Lauantai 1.8.2015 Aamulla aamiaisen jälkeen oli lähdettävä kylmässä ja sateisessa säässä satamaan odottamaan laivaa, jolla matkustimme kahden tunnin ajan Solovetskin saarelle. Perille päästyämme meidän piti itse lähteä etsimään saarelta toimistoa, jossa meitä odotti suomea puhuva opas. Opas esitteli meille luostaria kahden tunnin ajan, jonka jälkeen pääsimme lounaalle ravintolaan. Ruokailun jälkeen opaskierros jatkui bussilla Sekirnajavuorelle. Matkalla vuorelle kävi pieni äksidentti, kun vastaan tulleen bussin peili poksahti meidän bussiin. Onneksi ei sentään nyrkkitappelua tullut kuskien kesken. Vuoren huipulla pääsimme ihastelemaan muun muassa upeita maisemia ja kuulemaan virren veisausta hartaushetkeen osallistuvilta ihmisiltä. Opaskierroksen päätyttyä jouduimme odottelemaan pari tuntia laivamme lähtöä kohti Venäjän Kemiä. Kemistä lähdimme bussillamme kohti seuraavaa yöpaikkaa Belomorskissa. Matka kesti reilusti kauemmin mitä piti, sillä valtatiellä oli tietöitä, jotka hidastivat matkaamme. Lopulta saavuimme noin yhden aikaan yöllä Gandvik – hotelliin, jossa meitä olikin jo odoteltu. Ruokaa emme siihen aikaan enää saaneet, joten jouduimme menemään nälissämme nukkumaan. Onneksi kuitenkin hotelli oli todella siisti ja viihtyisä.
Sunnuntai 2.8.2015 Edellisen illan päivällisen sijasta meille oli katettu runsas seisova pöytä aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen keräsimme tavaramme ja lähdimme kotimatkalle. Matkalla pysähdyimme jälleen kahvitauolle samaisella huoltoasemalla, josta jatkoimme sitten Kostamukseen. Kostamuksessa pääsimme ostoskeskukseen tekemään viimeisiä ostoksia. Rajalla halukkaat kävivät Tax-freemyymälässä ja osa porukasta jäikin sitten kyydistä pois Vartiuksessa. Kuhmoon saavuimme aikataulusta poiketen kolmea tuntia aikaisemmin, kuuden maissa.
|