PYÄLLYSPUU-LEHDEN 35-VUOTISET PERINTEET UUDISTUMASSA

Haveristen sukuseuran jäsenlehti Pyällyspuu ilmestyi vuonna 1986 ensimmäisen kerran. Aikoinaan jopa kaksi kertaa vuodessa. Tämän vuotisen numeron, 64/2021 lehden aineistosta osa on lähtenyt taittoon. Tänä vuonna aineiston keräystä ovat tehneet päätoimittajan lisäksi myös lokakuussa 2020 valitun, Pyällyspuu toimikunnan muut jäsenet. Toukokuun alkuun koetetaan saada jälleen mielenkiintoista luettavaa suvunhistoriasta, ihmisistä, urheilusta, kirjallisuudesta ja kulttuurista. Mistä tahansa mikä Haverisia ja Haveristen jälkeläisiä kiinnostaa.

Haveristen sukuseuran julkaisema jäsenlehti PYÄLLYSPUU64/2021 on jälleen alkutekijöissään.

Koronahärdelliä on kestänyt jo yli vuoden, eikä loppua näy edes rokotusjonojen osalta. Ollaan edelleen kärsivällisiä. Muistetaan laittaa maskit naamalle, jos ei omaksi suojaksi, niin ihmisten joita satumme kohtaamaan. Koetetaan pysyä poissa väentungoksista, pestä ja desifioida käsiämme aina kun olemme vierailla vesillä, vaikkapa ostoksilla.

Tänä vuonna toimitan Pyällyspuu-lehteen tulevan aineiston, mutta en sitä hallituksen toiveesta esitaita. Vaan tehtävään valittu Terhi Haverinen taittaa koko lehden aineiston.

Viimeisessä sukuseuran hallituksen kokouksessa 17.10.2020 Laukaan Kuusassa sovittiin myös, että vastuuta jaetaan siten, että muutkin hallituksen valitseman, uuden LEHTITOIMIKUNNAN jäsenet keräävät lehteen tulevaa aineistoa. Joten Pyällyspuuhun tuleva materiaali ei rajoitu vain päätoimittaja Anu Piirosen sähköpostiin ja postilaatikkoon tulevaan aineistoon.

Tämä myös siksi, että Pyällyspuu-lehden toimittajana, numerosta 55/2012 aloittaneen Anu Piirosen ei tarvitse nykyisen, aineiston niukkuuden vuoksi täyttää omilla artikkeleillaan ja kuvillaan julkaisua.

Tuohan se myös yhdessätekemisen ja hyväntahtoisuuden fiiliksen sekä demokraattista monipuolisuutta lehden ilmeeseen. Se jos mikä on ennenkaikkea Pyällyspuu-lehden tarkoitus.

Kaikilla Haveristen sukuseuran jäsenillä on sanottavaa ja myös palstatilaa sukulehdessä. Toki alatyylisiä ja vihapuhetta sisältävää materialiaalia ei sukulehdessä julkaista. Pahantahtoiset etsikööt muut kanavat toisia syytteleville sanoilleen. 

Harmillista onkin ollut viime vuosina, että sukumme jäsenet ovat olleet  liian ujoja tai kiireisiä kertomaan omia tarinoitaan, jakamaan kokemuksiaan, perhehistoriaansa ja kuviaan. Kun kuitenkin ovat maksaneet jäsenmaksunsa, joka on oikeuttanut Pyällyspuu-lehden vuosittaiseen kotikantoon. Ja osallisuuteen myös sukulehden juttujen kirjoittajina, jos ei muuten sukuseuran toimintaan ole jaksanut innostua.

Tämän vuotisen Pyällyspuu-lehden palstat täyttyvät varmasti jälleen ainakin aineiston puolesta. Johan meitä velvoittavat vuonna 2021 edelleen, Eva Péron-Haverisen, vuonna 1986 alkuunpanemat, Pyällyspuun 35-vuotiset traditiot. Meitä vapaaehtoisia sisällöntuottajia on varmasti muitakin.

Koetetaan pysyä tänäkin kevättalvena aikataulussa. Ainakin itse olen jo Pyällyspuun tarinoiden toimittamisen suhteen yli kaksi viikkoa etuajassa. 

Hyvää helmikuuta, hyvien hiihtokelien merkeissä. Hitaampikin hiihtely upeissa talvimaisemissa, hyvin hoidetuilla laduilla saa hyvän tuulen hiipimään koko ihmisolemukseen.@nupiironen2021