Kuvia tapahtumista
Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.
Tapahtuma perinnettä Seuran vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhti - syyskuun aikana. Vuosikokouksessa käsitellään normaalit yhdistyksen vuosikokousasiat. Haveristen sukutapaaminen, johon sisältyy aina sopivasti ohjelmaa ja yhdessäoloa, on ollut tapana järjestää vuosikokouksen yhteyteen. Ensimmäinen sukutapaaminen Kuhmon Timoniemen koululla kesäkuun 29. päivä 1986 keräsi koolle 400 suvun jäsentä. Vieraat olivat tulleet eri puolilta Suomea, etupäässä Kainuusta ja Oulun seuduilta. Mukana oli eteläkarjalaisia, kymenlaaksolaisia ja pohjoiskarjalaisia. Kaukaisimmat vieraat tulivat Yhdysvalloista ja Ruotsista. Vieraat toivotti tervetulleeksi Aino Kuusisto, sukuseuran tuleva keskeinen vaikuttaja ja sittemmin kunniajäsen. Suvun vaiheita ja alkuperää tutkinut Aarno Haverinen piti innostavan esitelmän suvun silloin tiedossa olleista ensi askelista Suomen niemellä ja sai raikuvat aplodit kehottaessaan suhtautumaan Olavinlinnaan kuin omaansa, olihan sen rakennustöissä, muonituksessa ja asemiehinä ollut Haverisia. Ensimmäisen sukutapaamisen ohjelmassa asia ja viihde vuorottelivat sopivasti. Kuhmossa luodulle pohjalle on sukuseura perustanut toimintansa ja sen antaman mallin mukaan on sukujuhlia vuosittain vietetty kaksipäiväisinä ja useilla paikkakunnilla. Paikallisia sukujuhlia on ryhdytty viettämään ainakin Kesälahdella, jossa Pekkalan Haveristen sukua olevia on perheineen kokoontunut vuosittain. Havercup –tennisturnausta on pelattu kesäisin jo sukuseuran perustamisen ajoista. Jukolan viestiin on osallistunut sukuseuran miehistä koottu joukkue useana vuonna. Matkailu on myös toiminut kehyksenä sukuseuralaisten tapaamiselle. Yhdessä on käyty Amerikassa ja matkustettu myös Itä-meren ympäri, Suomessa ja Venäjän Karjalassa. |
|
|
| |
Tapahtuma perinnettä Seuran vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhti - syyskuun aikana. Vuosikokouksessa käsitellään normaalit yhdistyksen vuosikokousasiat. Haveristen sukutapaaminen, johon sisältyy aina sopivasti ohjelmaa ja yhdessäoloa, on ollut tapana järjestää vuosikokouksen yhteyteen. Ensimmäinen sukutapaaminen Kuhmon Timoniemen koululla kesäkuun 29. päivä 1986 keräsi koolle 400 suvun jäsentä. Vieraat olivat tulleet eri puolilta Suomea, etupäässä Kainuusta ja Oulun seuduilta. Mukana oli eteläkarjalaisia, kymenlaaksolaisia ja pohjoiskarjalaisia. Kaukaisimmat vieraat tulivat Yhdysvalloista ja Ruotsista. Vieraat toivotti tervetulleeksi Aino Kuusisto, sukuseuran tuleva keskeinen vaikuttaja ja sittemmin kunniajäsen. Suvun vaiheita ja alkuperää tutkinut Aarno Haverinen piti innostavan esitelmän suvun silloin tiedossa olleista ensi askelista Suomen niemellä ja sai raikuvat aplodit kehottaessaan suhtautumaan Olavinlinnaan kuin omaansa, olihan sen rakennustöissä, muonituksessa ja asemiehinä ollut Haverisia. Ensimmäisen sukutapaamisen ohjelmassa asia ja viihde vuorottelivat sopivasti. Kuhmossa luodulle pohjalle on sukuseura perustanut toimintansa ja sen antaman mallin mukaan on sukujuhlia vuosittain vietetty kaksipäiväisinä ja useilla paikkakunnilla. Paikallisia sukujuhlia on ryhdytty viettämään ainakin Kesälahdella, jossa Pekkalan Haveristen sukua olevia on perheineen kokoontunut vuosittain. Havercup –tennisturnausta on pelattu kesäisin jo sukuseuran perustamisen ajoista. Jukolan viestiin on osallistunut sukuseuran miehistä koottu joukkue useana vuonna. Matkailu on myös toiminut kehyksenä sukuseuralaisten tapaamiselle. Yhdessä on käyty Amerikassa ja matkustettu myös Itä-meren ympäri, Suomessa ja Venäjän Karjalassa. |
|
|
| |